Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Archive for the ‘hyasintit’ Category

Tänään ei blogin otsikkoa paljon tarvinnut miettiä, sinistä ja valkoista – tuli mitä tuli. Viikkokatsauksessa ovat siis uudet kukkijat väriasteikolla sininen ja valkoinen.

Kevätkaihonkukka nousee skillojen jälkeen aivan samalta paikalta tismalleen saman värisenä. Vain muoto muuttuu. Hieman myöhemmin se antaa suosiolla tilaa verikurjenpolvelle, joten vuorottelu jatkuu.

Kevätlinnunherne on siemenestä kasvatettu luonnonperenna, joka alkaa käydä luonnossa harvinaiseksi, ja joka kukkii vuosi vuodelta yhtä komeasti.

Sinitähtihyasintti nousee samaan aikaan viimeisten tulppaanien kanssa.Kukinta on herkkä ja kaunis, mutta harmillisen lyhytkestoinen. Onneksemme kasvusto leviää vuosi vuodelta, mutta jakamista emme ole vielä uskaltaneet kokeilla.

Valkotäpläimikkä kukkii takapihalla ja niittyosastolla. Kukka on aluksi punainen ja muuttuu sitten siniseksi, niin että kasvissa on yhtä aikaa molempia värejä. Kesällä täplikäs lehdistö muodostaa hienon maanpeitteen. Kasvi lisääntyy nopeasti ja siitä on riittänyt jaettavaa moneen puutarhaan.

Siirtymäkuvaksi sinisestä valkoiseen sopii hyvin hämyvuokko, joka poseeraa kuvassa valkovuokon rinnalla. Sinisen vivahdus on hento, mutta kuitenkin selvästi havaittavissa.

Sinivalkoisen katselmuksen kruunaa luumupuu, joka puhkesi kukkaan viikonloppuna. Kukinta on tosi upea ja ennustaa hyvää luumusatoa – kun pölyttäjiäkin jonkin verran tuntuu riittävän. Luumut on saatu pieninä piiskataimina tuttavalta ja toinen tekee keltaisia ja toinen punaisia makeita luumuja. Onneksi kukkivat samaan aikaan, jolloin hyötyvät ristipölytyksestä.

Mainokset

Read Full Post »

Krookusten ja lumikellojen ohella kukkaan ovat puhjenneet sipulikukista Posliinihyasintti, Isokevättähti, Tummahelmililja, Idänsinililja, hyasintti sekä tulppaanit (Heart’s Delight ja Toronto). Perennoista kukkivat Sinivuokko, Balkanin vuokko, Tuoksuorvokki ja Pihaesikko. Pensaista kukkii Näsiä.

Tulppaaneista tänä keväänä ensimmäisenä ehti kukkaan Lummetulppaani (Heart’s Delight), joka nousee posliinihyasinttien yläpuolelle. Hyvänä kakkosena perässä nousi Toronto, joka on kasvanut pihassamme yli kymmenen vuotta samassa penkissä.

Kaikkein ahkerin joka paikan nousija on kuitenkin sitkeä vuohenputki, joka saapuu joka kevät pyytämättä sinnekin, mistä luulimme sen jo kartoittaneemme. Pistokaslapio vain kouraan ja kykkimään. Pienet kiiltävälehtiset versonalut kelpaavat myös salaattipöytään ja muhennoksiin sekä kilpikonnan lautaselle.

Read Full Post »

Kodin kukkien taimet saapuivat tiistaina 5.4. hyvälaatuisina ja hyvin pakattuina, nekin jotka oli ilmoitettu XS -kokoisiksi olivat tanakoita ja vahvajuurisia. Taimia ei ehditty istuttaa heti isompiin ruukkuihin, joten ne vaativat kastelua istutusta odottaessa, joka onnistui pääosin. Ananaskirsikat jäivät kuitenkin liian vähälle kastelulle ja niinpä neljä tainta viidestä kuukahti kuoliaaksi juuripaakun kuivahdettua. Yksi taimi saatiin elvytettyä, ja nostaa tuossa kuvassa jo reippaasti päätään. Toivotaan, että saamme napsittua siitä pistokkaita ettei laji jäisi tämän yhden taimen varaan.

Maata kuopsuttaessamme vastaan tuli versoja, joita emme heti tunnistaneet. Aikamme pähkäiltyämme oivalsimme, että nehän ovatkin viime vuonna puutarhamessuilta hankittuja ruukkuhyasintteja, joiden sipulit oli varastoitu kesän yli. Syksyllä juuri ennen pakkasia muistimme laittaa niitä kokeeksi kolmeen kukkapenkkiin. Ja sieltä ne ovat nyt nousemassa! Kuva viime vuodelta, pääsiäisen paikkeilta.

 

Read Full Post »

Tulihan se aurinko lopultakin esiin. Ja oitis alkoivat lummetulppaanit kukoistaa.  Eteisessä vellovan kenkämeren sotkun päihittävät pihalla eri puolella avautuvat tulppaanimatot. Tämän köynnösruusun juurella kasvavan lummetulppaanin nimen olemme autuaasti unohtaneet, mutta silmää se silti ilahduttaa nimettömänäkin.

Jokakeväinen ihastus, Heart’s Delight -lummetulppaani on puoliavoimena kuin piparminttu karamelli ja avonaisena kuin lumme konsanaan. Tämäkin laji on viihtynyt Mosassa yli kymmenen vuotta.

Giuseppe Verdi -lummetulppaani virittelee tässä aarioitaan. Huomaa lehtien hieno aaltoileva raidoitus, siksi näitä sanotaan myös raitatulppaaneiksi. Apposen aukinaisena tämäkin virittyy lumpeen muotoon.

Kääpiöperhosnarsissi Rin van Winkle on muuten varsin hankala kuvattava, koska tuo keltainen tahtoo koko ajan ylivalottua pahasti. Mutta ehkä tuosta töyhtöpäästä jonkun vaikutelman saa.

Viimeisenä tarjoillemme kuvan hyasintin kantamuodosta (Hyacinthus orientalis), joka on pieni- ja harvakukkaisempi kuin jouluhyasintti. Tuoksu on ihana ja tässä se nousee lukikellojen keskeltä ikään kuin olisi kerrottu lumikello. Tämä hyasintti on jalostettuja muotoja paljon kestävämpi.

Read Full Post »