Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Archive for the ‘ruusut’ Category

Espanjan kurjenpolven (Geranium endressii) pitkääkin pidempi kukintakausi on alkanut täydellä tohinalla. Tämän kiitollisempaa perennaa saa hakea, se kun viihtyy myös kaikenlaisissa valaistusolosuhteissa. Heinä-elokuun vaihteessa kukintaan saattaa tulla pieni tauko, mutta jos kasvustoa raaskii leikata hiukan, kukinta jatkuu säiden salliessa jopa marraskuulle.

Komea ja korkea karmiininpunainen ja mustasilmäinen Armeeniankurjenpolvi (Geranium psilostemon) kasvaa meillä ison perennapenkin keskivaiheilla ja myöhemmin kesällä se jää jonkin verran muiden kasvien katveeseen, jolloin kukinta hiipuu. Komeista kukista pääsemme yleensä nauttimaan koko kesäkuun ajan. Väljemmissä oloissa kukintaa jatkuisi pidempäänkin.

Uskollinen ja nopeasti leviävä tuoksukurjenpolvi (Geranium macrorrhizum) on oiva peittokasvi hankaliinkin olosuhteisiin. Kasvusto pitää miltei vuohenputkenkin aisoissa. Muutama putken verso putkahtaa silloin tällöin läpi, mutta ne on helppo nyppäistä pois. Itse kukinta hurahtaa ohi vauhdilla, mutta tämän kasvin tehtävä onkin muodostaa vihreitä patjamaisia mättäitä sinne minne halutaan siistiä maanpeitettä. Varjoakaan tämä lajike ei säiky.

2013-06-kurjenpolvi-12013-06-kurjenpolvi-2 2013-06-kurjenpolvi-3

Siperiankurjenmiekka (Iris sibirica) on saanut tänä vuonna vierelleen saksankurjenmiekan taimia, jotka eivät vielä tänä kesänä kuki. Mielenkiinnolla odotamme millainen yhdistelmä näistä aikanaan syntyy. Kurjenmiekat ovat meillä myös aina hätää kärsimässä ympärillä olevien kasvien vallatessa elintilaa. Keltaoranssi tarhakullero (Trollius Goldquelle) pääsee hyvin loistamaan niityllä varhaisen kukintansa johdosta. Kauniitahan nämä jalostetut lajikkeet ovat, mutta aito luonnonvarainen niittykullero on kuitenkin ykkönen.

_MG_6524a_MG_6384a

Ruusuista tänäkin vuonna ensimmäisenä kukkaan ehti teresan ruusu Therese Bugnet, hyväntuoksuinen voimakaskasvuinen ja terve ruusu .

2013-06-ruusu-1

Read Full Post »

Ensimmäiset tulppaanit ovat rävähtämässä kukkaan hetkenä minä hyvänsä. Sitä ennen nautitaan pienempien sipulikukkakumppanusten kevättervehdyksestä. Kevättähti (Chionodoxa forbesii) on varma ja hyvin leviävä silmänilo. Tässä vaihteeksi vaalean lilassa kuosissa.

2013-05-kevättähtiä

Vaahtomaisina ryöppyinä putkahteleva posliinihyasintti (Puschkinia scilloides) löytää myös helposti tiensä uusille kasvupaikoille. Kukinto huojuu kauniisti tuulessa. Yleensä sen kimpussa on valtaisa määrä kimalaisia, mutta vähissä ovat tänä keväänä olleet kai viileiden säiden johdosta.

2013-05-posliinihyasintti

Skillaa (Scilla sibirica) on pihallamme muutamina tuppaina, mutta ei aivan sellaisina sinisenä mattona kuin monissa luonnonmukaisissa puutarhoissa, vaikkapa täällä Mosassa.

_MG_4539.m.a

Kauniitahan kevätsipulikukat ruukuissakin ovat. Pikkunarsissien kausi jatkuu tänä keväänä tavallista pidempään. Tässä narsissit kontrastissa tummien orvokkien kanssa. Huomatkaa näsiä taustalla.

2013-05-ruukku-1

Ja tässä näsiä (Daphne mezereum) vielä lähikuvassa. Myöhemmin kesällä pensaassa on kaunis lehdistö.

2013-05-näsiä-01

Ruusu -teemaan saatamme palata lähiviikkoina. Sitä odotellessa suosittelemme vilkaisemaan aikaisempia ruususivujamme (ruusujen hoito I ja ruusujen hoito II).

Read Full Post »

Harvoinpa pääsee hehkuttelemaan syksyn lämmöstä, mutta tänä vuonna lämmintä on riittänyt pitkin syksyä. Pihatöiden kannalta tämä on tietenkin mitä mukavinta. Nurmikkoa leikatessa ei ole pahemmin paleltu. Koivun (ja muutkin) lehdet on ajeltu ruohonleikkurilla silpuksi moneen kertaan ja jätetty maatumaan ravinteeksi kevättä varten. Ja sipulit on saatu maahan, paikkaamaan nuukahtaneita tulppaanipenkkejä. Jännitettävää riittää taas keväällä, kun nähdään onko saatu niitä lajikkeita joita uskottiin ostaneemme.

Muutama tunnelmakuva tähän syksyisestä pihasta. Pelargoniat, samettiruusut, pikku petuniat ja krassit ovat vielä kukassa. Ja hento vaaleanpunainen ruusukin kukkii vielä täyttä päätä. Ja pikku talvio nostaa päätään maatuvien tammen lehtien keskeltä …

Read Full Post »

Aurinko paistaa ja vettäkin sataa, taitaa tulla kesä – ihan niin kuin laulaja laulaa.

Suomen suvi on epävakaa kaikessa kauneudessaan. Viikko sitten viikonloppuna oli hellettä ja aurinko leikki laskiessaan pihan kasvien lehdillä. Tonttiamme reunustavat naapuritalot tuottavat mainion ilta-auringon efektin. Laskiessaan aurinko menee hetkeksi piiloon yhden naapuritalon taakse, mutta pilkahtaa sitten kahdeksan jälkeen uudestaan näkyviin kahden talon väliin jäävästä aukosta. Auringon säteet osuvat pihaan kapeana kaistaleena, joka osuu ensin perennapenkkiin, etenee sitten kirsikkapuuhun ja päätyy lopulta leikittelemään tammivanhuksen oksilla, niin kuin alla olevassa kuvassa.

Auringonpaiste vaihtui sitten viikolla koleaksi ja sateiseksi sääksi, joka sopi oikein hyvin toiselle blogaajistamme – töissä vietiin viimeistä ja kiireistä viikkoa ennen lomia, ja siinähän ei sade haitannut. Pölyttäjätkin ovat muuten pysyneet ahkerina, kun lämpötila on ollut riittävän korkealla. Heti kun sade vähänkin taukoaa, niin ne ovat taas työssään.

Aurinkoisia lomapäiviä odotellessa täytyy tyytyä ihailemaan sadepisaroita aamuisilla ruusunlehdillä. Kauniita ne ovat näinkin. Ja huomatkaa tuo uusien nuppujen runsaus.

Loma tuo mukanaan lomalaisen kiireet, mutta eiköhän tässä blogillekin jää aikaa muiden touhujen ohessa.

Read Full Post »

Ruusujen kukinta on tänä vuonna ennätysaikaisessa. Köynnös- ja pensasruusuista kukassa ovat Therese Bugnet ja Praerie Down. Ensimmäiset kukat puhkesivat 5. 6. paikkeilla ja nyt pensaat suorastaan pursuavat kukkia. Onneksi erityisesti Therese jaksaa uusia kukintaansa pitkin kesää, joten ilo ei jää lyhytaikaiseksi. Myös tavallisesti heinäkuulla kukintansa aloittavat ruusut ovat jo täynnä nuppuja, joita on ainakin tuhansia.

Pionitkin ovat tänä kesänä hyvissä ajoin kukinnan alussa. Pensaiden tukeminen on meillä jäänyt taas aivan viime tippaan. Nyt onkin kiire kerätä pensastukia kasaan ennen kuin pionit räjähtävät täyteen kukintaan. Tässä ensimmäinen pioni The Bowl of Beaty kurottautuu espanjankurjenpolvia kohtia.

Ovenpieliruukussa kukinnan aloitti jalokärhö ”Jokunen”. Sen piti olla sininen Rhapsody, mutta kukka on miltei valkoinen, hennon lilan ja limen värisin raidoin. Jäljitetään tälle oikea nimi myöhemmin. Meillä kärhöt ovat usein olleet jotain muuta kuin nimilapussa seisoo. Yhtä kaikki, kauniita kuitenkin.

Luonnossa harvinainen korkea lehtokasvi lehtoängelmä kasvaa pihalla useissa paikoissa siemenestä kasvatettuna. Kasvi löytää tiensä milloin minnekin ja putkahtaa yleensä esiin pensaiden tai perennojen keskeltä. Tässä se nousee pensasruusun sylistä. Kukinnan jälkeen kasvustoa koristavat viehättävät siemenkodat ja akilleijamainen lehdistö saa upean keltaisen syysvärin.

Ei sentään lupiineja paraatipenkissä, vaikka etelänherneen kukinta kauempaa lupiinia muistuttaakin. Tämäkin yksilö on siemenestä kasvatettu. Sinivihreä mattamainen lehdistö pysyy kauniina koko kesän eikä korkea kasvi tarvitse tukemista tuulisinakaan kesinä.

Read Full Post »

Older Posts »