Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Archive for the ‘pölyttäjät’ Category

Kaivattu lämmin ja aurinkoinen viikonloppu sujui tietenkin pihaa raivatessa. Lunta on vielä nurmikola aika lailla, mutta seinän vieruksen kukkapenkit päästiin sentään putsaamaan. Pihatöihin kuuluu tietenkin paljon muutakin, kuten parvekkeen siivoaminen. Puuhailun ohessa mieltä piristivät mukavasti vihdoinkin kukassa olevat krookukset, joita löytyy nyt useammastakin  paikasta.

2013-04-21-krookukset

Aurinko paistoi koko viikonlopun, mutta lämpötilat eivät silti kohonneet mitenkään huimaavan korkeiksi. Varjon puolella oli vielä koleaa ja tuuli puhalteli kylmän tuntuisesti. Niinpä olikin iloinen yllätys, kun huomasimme sunnuntaiaamuna, että tarmokkaat pölyttäjäystävämme ovat jo täydessä työn touhussa. Viime vuonnahan kimalaisten niiden määrä taisi pysyä syystä tai toisesta suhteellisen vähäisenä. Tänään niitä oli lupaavasti liikkeellä jo useampia.

2013-04-ensi-kimalainen

Kimalaiset ovat aina odotettuja ja tervetulleita vierailijoita puutarhassa. Ilman pölyttäjiä ei tästä hommasta taitaisi tulla yhtään mitään. Aivan kaikkea luonnon omaa ei kuitenkaan toivoteta tervetulleeksi. Pihan kiusana ovat liljakukot, jotka saapuivat riesaksemme joltakin messuista ostettujen sipulien mukana. Kolea ilmanala toimi tässä suhteessa eduksemme, kukkojen nitistäminen sujui rivakasti, vaikka niiden nappaaminen alkaa kyllä mennä rutiinilla jo muutenkin.

2013-04-liljakukko

Linnut ovat jatkaneet innokkaita konserttejaan. Komeimmin lurauttelee ehkä mustarastas pariskuntamme, jonka pesäratkaisusta emme nyt ole tarkemmin selvillä. Myös peippo on kuultu ja nähty, tosin kuvaan emme saaneet houkuteltua. Lauantai-iltana sen sijaan havaittiin lemmenpari pihakoivun oksalla. Kyyhkyläiset siellä kuhertelivat antaumuksella illan auringossa.

2013-04-kyyhkyt

Read Full Post »

Syksy jatkuu lämpimänä mutta silti on aika puhdistaa ja tyhjentää pihan purnukat ja kukkaruukut, sillä pakkasöitä on luvassa pääkaupunkiseudullekin alkavalla viikolla. Vaikka näin isänpäivän kunniaksi ollaankin tosiasiassa enemmänkin laiskoteltu ja pysytty sisällä. Jos illan mittaan kuitenkin …

Laiskotteluun sopii hyvin menneen kesän muistelu, josta isä-henkilö nostaa esiin kaksi kuvakimaraa. Ensimmäinen koostuu liljoista, jotka tänä kesänä kukkivat ja kukoistivat jotenkin aivan erityisesti, kuten kuvista näkyy.

Liljojen (ja ruusujen jne.) kukinnan ohella tästä kesästä jäävät mieleen – sattuneesta syystä – erityisesti pölyttäjät, joten kuvakimara niistäkin.

Mosapiha toivottaa kaunista syksyä kaikille Mosan isille!

Read Full Post »

Mosapiha poistui juhannukseksi hieman etelän suuntaan, ihailemaan Riian kauniita puistoja ja vanhaa kaupunkia. Kun reissusta palattiin oli piha taas niin rehevöitynyt, että muutama päivä vierähti huomaamatta erilaisissa kitkentä- ja sitomishommissa.

Tapahtui myös kesän tähän asti dramaattisin näytös. Ruohonleikkuri on lukkojen takana pyörävajan komerossa, ja kun se haettiin nurmikonleikkuuseen niin vastaan pölähti joukko kimalaisia. Heräsi epäily, että kimalaiset ovat pystyttäneet pesänsä varaston komeroon ja lähempi tarkastelu osoitti että näin onkin. Kimalaisia on Suomessa parisenkymmentä lajia ja useat niistä tekevät pesänsä maahan, esimerkiksi tyhjiksi jääneisiin myyrän koloihin. Myyränkoloja ei varaston betonilattialta tietenkään löydy, mutta huonoksi onneksemme siellä olivat pahvilaatikossa käytöstä poistuneet rullaluistimet, jotka hoitivat kimalaisille myyränkolon virkaa.

Alkoi pähkäily siitä, miten tilanteeseen reagoida. Päätimme siirtää pesän muualle, niin että kimalaisille säikytkin uskaltaisivat kulkea pihapolkuamme. Tässä kohtaa sitten töpeksittiin jonkin verran. Varasto tyhjäksi ja pesä pulkan päälle. Tämä sujui melko vaivatta. Mutta virhe oli siinä, että pesälaatikon kansi tuli avattua siirron aikana. Ulos pelmahtaneet kimalaiset ottivat todella nopeasti uuden pesäsuuntimen, ja kun matkaa jatkettiin ne jäivät pörräämään paikalleen. Ja pesän alkuperäisellä paikalla tietenkin pörräävät (vieläkin) epätoivoisena ne, jotka olivat ruuanhakumatkalla siirron aikana.

Jos olisimme älynneet lukea ohjeita netistä etukäteen siirto olisi sujunut paljon paremmin. Kimalaiset ovat ihmiselle käytännössä vaarattomia ja siksi kimalaispesiä ei kannata tuhota, vaan jos mahdollista, siirtää pesä paikkaan josta pölyttäjät voivat jatkaa arvokasta työtään. Parhaiten tämä käy niin, että koko pesä peitetään kattavasti niin, että kimalaiset eivät pääse siirron aikana ulos ja avataan pakkaus vasta kun pesä on uudessa paikassaan. Näin saadaan suurin mahdollinen määrä kimalaisia siirtymään, ja ne ottavat pian uudet pesäsuuntimet ja jatkavat elämäänsä uudessa paikassaan (vaikkakin siirrosta hieman häiriintyneinä).

Pesä siis vedettiin pulkan päällä tyhjälle tontille, paikkaan jossa ne eivät olisi ihmisille haitaksi ja jatkaisivat pölyttämistä. Mutta tarina ei lopu tähän, vaan saa surullisen lopun, johon otsikkomme viittaa. Kun muutaman tunnin kuluttua siirrosta kävimme katsastamassa kimalaisten kuulumisia, oli pesä jo hajalla ja levitettynä tontin niitylle. Siinä kimalaiset eivät sitten enää jaksaneet jatkaa elämäänsä.

Kimalaispesiä on toki muitakin eivätkä pölyttäjät ole kokonaan pihastamme hävinneet. Tässä muutama kuva terhakkaista pörrääjistä – oodina kuolleille kimalaisille.

Laitetaan tähän loppuun vielä kuva ruusuista – ettei tarinamme saisi liian pateettis-surullista loppua – ennakoimaan ruusuasiantuntijamme lähiaikoina kirjoittamia uusia blogeja.

Read Full Post »

Aurinko paistaa ja vettäkin sataa, taitaa tulla kesä – ihan niin kuin laulaja laulaa.

Suomen suvi on epävakaa kaikessa kauneudessaan. Viikko sitten viikonloppuna oli hellettä ja aurinko leikki laskiessaan pihan kasvien lehdillä. Tonttiamme reunustavat naapuritalot tuottavat mainion ilta-auringon efektin. Laskiessaan aurinko menee hetkeksi piiloon yhden naapuritalon taakse, mutta pilkahtaa sitten kahdeksan jälkeen uudestaan näkyviin kahden talon väliin jäävästä aukosta. Auringon säteet osuvat pihaan kapeana kaistaleena, joka osuu ensin perennapenkkiin, etenee sitten kirsikkapuuhun ja päätyy lopulta leikittelemään tammivanhuksen oksilla, niin kuin alla olevassa kuvassa.

Auringonpaiste vaihtui sitten viikolla koleaksi ja sateiseksi sääksi, joka sopi oikein hyvin toiselle blogaajistamme – töissä vietiin viimeistä ja kiireistä viikkoa ennen lomia, ja siinähän ei sade haitannut. Pölyttäjätkin ovat muuten pysyneet ahkerina, kun lämpötila on ollut riittävän korkealla. Heti kun sade vähänkin taukoaa, niin ne ovat taas työssään.

Aurinkoisia lomapäiviä odotellessa täytyy tyytyä ihailemaan sadepisaroita aamuisilla ruusunlehdillä. Kauniita ne ovat näinkin. Ja huomatkaa tuo uusien nuppujen runsaus.

Loma tuo mukanaan lomalaisen kiireet, mutta eiköhän tässä blogillekin jää aikaa muiden touhujen ohessa.

Read Full Post »

Hartaasti odotettu pääsiäisloma toi tullessaan kaikenlaista touhua ja talkoota kevään niin sanotusti rävähtäessä silmille. Klapien pilkkomista (kylätalkoissa ja omassa pihassa), pihan kunnostusta – haravointia, kalusteiden putsausta, grillimajan ja varaston siivousta, pensaiden leikkausta jne. – pääsiäisateriointia unohtamatta.

Uusia kukintoja taitaa olla nyt yhdeksän. Ensimmäinen yritelmä kuvakoosteeksi ohessa. Pajunkissa on napattu lähipellolta, mutta balkaninvuokko ja sinivuokko ovat omasta pihasta. Koosteessa esiintyy myös kukkakärpänen – veijari, joka naamioituu ampiaisen näköiseksi ja onnistuukin siinä aika taitavasti.

Palaillaan myöhemmin illalla tarkemmin noihin uusiin kukintoihin …

Read Full Post »

Oli sellainen huiske aamupäivällä tuossa pihalla, että on ihan pakko laittaa vielä kuvasarja pölyttäjistä. Monenlaista pörrääjää on jo liikkeellä ja niitähän tulee tulee koko ajan lisää. Mutta kuvat puhukoot puolestaan.

Read Full Post »

Lämmin aurinkoinen aamu sai pölyttäjät liikkeelle oikein porukalla. Jotenkin erikoinen tunnelma, yöllä oli vielä pakkasta ja pihalla on lunta reilut kymmenkunta senttiä, mutta pölyttäjät vain surraavat kukasta toiseen.

Tämän aamun perusteella näyttäisi siltä, että kimalaisia ja muita pölyttäjiä on runsaammin liikkeellä kuin vuosi sitten. Pidetään nyt peukkuja sen puolesta, että näitä riittää pitkin kevättä tekemään tärkeää duuniaan.

Tontin rinnekin on nyt sulanut, ja sinne nousee oma krookus -ryhmänsä, joka on vasta ihan aluillaan. Hieman vielä sulautuvat tuohon rinteeseen, mutta parin päivän päästä ovat jo täydessä kukassa.

Read Full Post »

Older Posts »