Täytyy ensimmäiseksi tunnustaa, että nyt rikomme sääntöä jonka asetimme itsellemme blogia perustaessamme. Ajattelimme nimittäin, että julkaisemme vain samana päivänä otettuja kuvia – emme lainkaan vanhempia. Mutta ei se nyt käytännössä ollutkaan hyvä idea, tällaisena harmaana keväänä kun joinakin päivinä ei vain yksinkertaisesti saa kuvia. Tai sitten ja muu elämä estää kuvaamisen. Joten nyt mennään vanhoilla.
Puhutaan nokkosista. Noista viekkaimmista rikkaruohoista (tai hyötykasveista, miten sen nyt ottaa). Nokkosia on kitketty tontilla vuosi toisensa jälkeen, ja taisi tässä olla jopa yksi vuosi jolloin tuntui siltä, että ihminen on ottanut voiton luonnosta. Vaan ei. Luonnon laki on tämä: nokkoset palaavat aina.
Viime maanantaina havaittiin yllättävä nokkosesiintymä krookusten keskellä.

Pieneltä ja viattomlta tuo vaikutti, joten siitä vaan reippaasti kitkemään. Mutta taas kerran osoittautui, ettei se nokkosen kanssa niin helppoa olekaan. Ne pirulaiset kasvattavat aivan valtavan juuriston ja jos et onnistu saamaan niitä kaikkia juuria ylös, niin ne tulevat uudelleen ja uudelleen. Kärsivällinen tonkiminen tuotti kyllä esiin aikamoisen juurakon, mutta kyllä sinne joku pieni juuren pätkä silti jäi – aloittamaan uutta hyökkäystä ensi vuonna tai seuraavana.

Read Full Post »